Kuinka korkea tuulivoimala voi olla? Onko suurempi aina parempi? Miten tuulivoimateknologia kehittyy niin nopeasti? Ja mitä tarkoittaa se, että tuulivoimamarkkinaa pidetään melko kypsänä? Ilmattaren turbiiniteknologiapäällikkö Antti Lehtinen tietää, mitä tuulivoimassa tapahtuu juuri nyt ja mihin olemme menossa.
Voitko selittää, mitä tuulivoiman nopea teknologinen kehitys oikeastaan tarkoittaa?
– Voisi sanoa, että tuuliturbiinien periaatteet ovat samat – kolme roottorin lapaa, torni ja generaattori. Turbiinit kasvavat, tornit kohoavat, ja näin ollen myös generaattorit kasvavat. Voimme verrata 1990-luvun lopulla käyttöönotettuja turbiineja nykyisiin tuulivoimaloihin. Tuolloin roottorin halkaisija oli noin 50 metriä, napakorkeus oli sama ja kapasiteetti 600-700 kilowattia. Nykyään Ilmattaren maatuulipuistoissa rakennamme turbiineja, joiden roottorin halkaisija on noin 170 metriä, napakorkeus yli 160 metriä ja kapasiteetti 7 megawattia. Merituulivoiman osalta olemme parhaillaan testaamassa kokeiluluonteisesti turbiineja, joiden roottorin halkaisija on 236 metriä, napakorkeus yli 150 metriä ja kapasiteetti 15 megawattia.
Onko korkeampi aina parempi?
– Ei, se riippuu tuuliolosuhteista ja hankkeen taloudellisuudesta. Joissakin paikoissa matalammat tornit ja pienemmät roottorin lavat ovat sopivampia. Suomessa on paljon metsää, mikä tarkoittaa, että tuuli on tasaisempaa. Lisäksi turbulenssi vähenee, mitä korkeammalle mennään, mikä on yksi syy siihen, miksi meidän on rakennettava korkealle.
Mikä koskee merituulivoimaa?
– Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että merituulivoiman osalta riittää matalampi napakorkeus ja suuri roottori. Korkealle rakentaminen maksaa paljon, ja koska tuuli liikkuu vapaammin meren yllä, voidaan saada suuri teho myös pienemmällä korkeudella. Lähitulevaisuudessa saavutamme kuitenkin yli 350 metrin kokonaiskorkeuden, roottorin lapa pystyasennossa mukaan lukien. Mihin se loppuu, sitä emme voi sanoa vielä tänään.
Miksi tekniikka kehittyy niin nopeasti?
– Kyse on tarpeesta ja kysynnästä. Markkinat tarvitsevat lisää vihreää energiaa, ja teollisuus vastaa siihen teknologisella kehityksellä.
Kuinka kauan nykyään rakennettu tuuliturbiini kestää?
– Tällä hetkellä maalla sijaitsevien tuulivoimaloiden odotetaan kestävän 30-35 vuotta, ja pian olemme samalla tasolla myös merituulivoiman osalta.
Mikä on energian takaisinmaksuaika, eli milloin turbiini alkaa tuottaa enemmän energiaa kuin sen rakentaminen vaati?
– Se on arviolta yhdeksän kuukautta tai jopa vuosi. Näin ollen turbiini tuottaa elinkaarensa aikana jopa 37 kertaa enemmän energiaa kuin sen rakentamiseen kului.
Voidaanko tuulivoimalat kierrättää niiden käyttöiän jälkeen?
– Nykyään puhutaan 90 prosentin kierrätysasteesta. Lavat ovat aiemmin olleet vaikeasti kierrätettävissä, mutta tältäkin osin tekniikka kehittyy vaatimusten ja tarpeiden kasvaessa. Ilmatar aloitti viime kesänä yhteistyön Stena Recyclingin kanssa, ja nyt lasikuitumateriaali käytetään uudelleen sementin valmistuksessa. ”Vaikka sementtiteollisuus on hiili-intensiivistä, voimme itse asiassa vähentää hiilidioksidipäästöjä näiden kierrätysmateriaalien avulla. Ja mitä enemmän teemme yhteistyötä ja kierrätämme, sitä enemmän tieto lisääntyy.
Mikä on tuulivoimateknologian tulevaisuus?
– Maatuulivoiman osalta rakennamme pian 10 megawatin turbiineja. Tällä hetkellä testataan yli 200 metrin napakorkeuteen yltäviä torneja, mutta yli 170 metrin korkeuteen pääseminen on tällä hetkellä vaikeaa vaadittavien nostureiden vuoksi. Se olisi yksinkertaisesti liian kallista. Nosturiteollisuus kehittyy kuitenkin jatkuvasti, ja uusia ratkaisuja syntyy. Merituulivoiman alalla rakennamme kymmenen vuoden kuluessa yli 20 megawatin tehoisia turbiineja.
Antti Lehtinen, Director of Procurement at Ilmatar
