Tuulivoimaloiden kierrätysaste on korkea, noin 80 %, ja nousee koko ajan kysynnän, tarpeen ja vaatimusten kasvaessa. Yhä useammat maat aikovat tiukentaa tuulivoimaloiden kierrätykseen liittyviä vaatimuksia, ja ala vastaa kehittämällä turbiineja nopeammin. Esimerkiksi merituulivoiman tuotantoon suunniteltu Vestas V236-turbiini voidaan tällä hetkellä kierrättää 82-prosenttisesti. Maatuulivoiman osalta kierrätysaste on vieläkin korkeampi, noin 90 %, koska turbiinien siivet ovat niissä pienemmät ja torniosa korkeampi.
Tuulivoimala on pääasiassa valmistettu teräksestä, joka pystytään kierrättämään tehokkaasti. Lisäksi fossiilittoman teräksen tuotantotavat kehittyvät tällä hetkellä valtavasti, esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa sijaitsevien H2 Green Steel:in ja Hybrit:in ansiosta.
Vaikeammin kierrätettävissä oleva materiaali löytyy turbiinin siivistä. Ne on valmistettu lasikuidusta ja komposiittimateriaaleista, jotka ovat muovautuvia, vahvoja ja kevyitä ja soveltuvat siksi hyvin liikkuviin osiin. Näitä materiaaleja käytetään myös laajalti merenkulku- ja ilmailuteollisuudessa.
Käytöstä poistetut lasikuitu- ja komposiittimateriaalit eivät lukeudu vaarallisiin jätteisiin, vaan ovat lähinnä hankalia jätteenkäsittelyn kannalta. Silti myös tällä saralla tekniikka kehittyy nopeasti.
Ilmatar on sitoutunut ensimmäisenä suomalaisyrityksenä kierrättämään kaikkien tuulivoimaloidensa siivet yhteistyössä tanskalaisen Stena Recyclingin kanssa. Tällä hetkellä laskuitumateriaalit ovat kierrätyskäytössä Euroopan sementtituotannossa sementtituotteiden lisukkeina tai korvikkeina. Stena Recycling etsii aktiivisesti suomalaisia tai muita pohjoismaalaisia yhteistyökumppaneita, jotka voivat käyttää prosesseissaan lasikuitua. Alalla on väitelty siitä, onko lasikuidun kierrätyskäyttö CO2-päästöiltään raskaassa sementtiteollisuudessa paras ratkaisu kestävän kehityksen kannalta. Composites Industry Association (EuCIA) kuitenkin arvioi, että sementtituotteet, joiden koostumuksesta vähintään 75 prosenttia on komposiittimateriaalia, vähentävät hiilidioksidipäästöjä 16 prosentilla, mikä puoltaa kierrätetyn materiaalin käyttöä sementtiteollisuudessa.
Toinen kehityksen edelläkävijä on Siemens Gamsa, joka on vastikään lanseerannut kierrätettävän tuuliturbiinisiiven, joka soveltuu sekä maa- että merituulivoiman käyttöön. Siemens Gamsan mukaan erona entisiin malleihin on uusi sideaine, joka helpottaa komposiittimateriaalien erottelemista toisistaan. Siipiä asennetaan ja testataan käytössä tänä vuonna Kaskasi-puistossa Saksan rannikon tuntumassa.
Kun lasikuitu ja muut siipien komposiittimateriaalit kierrätetään, koko tuulivoimalan kierrätysaste on yli 90 %. Siipien osalta tämänhetkinen keskimääräinen kierrätysaste on 70-90 %. Vaihtelu johtuu eri valmistajien välisistä valmistusmateriaalieroista. Siivissä käytetty lasikuitu voidaan kierrättää tehokkaasti, kun taas hiilikuidun ja muiden materiaalien tehokas kierrättäminen voi olla hankalaa.
Lisääntynyt yhteistyö edistää osaamista ja kehitystä. Meille on yhtiönä itsestäänselvää, että toimintamme tulee vähentää uusien raaka-aineiden käyttöä ja lisätä uusiotalouden osuutta.